Äiti 90 v

Järjestin äidilleni synttärijuhlat.

Tein sen itseni takia ensimmäiseksi, sitten tietysti äitini takia, nyt en tehnyt sitä hänelle että saisin häneltä huomiota tai kaipaamani äidin rakkautta. Tein sen ilahduttakseen häntä. Minulle juhlien järjestely on helppoa, sehän on työni ja minulla on sopiva paikka.

Sain apua lapsiltani, se oli kivaa. En stressannut, jätin pois kaikenlaista mitä olin ajatellut valmistaa, emme vaan ehtineet, kaikkea riitti ihan hyvin.

Saatiin veljeni kanssa kutsuttua ja tuotua äidin ystävättäriä, yksi kannettiinn sisälle, vielä verkkareissa. Hän oli unohtanut juhlat. Kaikki naiset, niitä oli noin 6-7 kpl lähempänä 90 vuotiaita, istuivat yhdessä. Oli mahtava fiilis, iloista ja hauskaa. Ruuasta ne tykkäsivät erikoisesti aika tulisista vietnamilaisista kevätkääryleistä. Olin arvannut oikein. Kun ei enää ole paljon makuaisteja jäljellä niin tulinen ruoka on hyvä.

Äiti sai enimmäkseen suklaata ja juomia, hän oli tosi onnellinen. Annoin hänen halata minua.

Pari päivää juhlien jälkeen hän soitti ja kiitti minua, tuntui mukavalta ja olin aika ihmeissään. Ennen kaikki mitä annoin, järjestin tai tein hänelle oli hänen mielestään itsestäänselvyys. Nyt jotain oli muuttunut, ehkä pieni kunnioitus minua kohtaan on tullut.

Äidin hyllytys oli hyvä juttu minulle. Olen iloinen.