Onneksi.
Muistan oli aikoja kun oli tosi rankkka, mutta en enää muista miten, millä lailla, ei sekai ole tarkoituskaan. Elämä on edessä, ei takana. Kiitollinen täytyy olla että sain näin hyvää apua.
Toissa pöivänä mietin mitkä terpiamuodot oikein käytettiin.
Aloitettiin TRE menetelmällä. Trauma Release excersice. Olin shokissa, joten se piti minut tässä. Sitä yhdistetty terapiaan kaksi kertaa viikossa kesti pari vuotta.
Sen jälkeen käytettiin Tapping solutionia, se on loistava kehon rentoutumis ja kehomuistojen päästämisen apuväline. EFT on sen nimi.
Sitten käytettiin EMDR, silmäliike . Sillä menetälmällä avattiin pikkuhiljaa muistot jotka oli avattava. Se oli aika hurjaa, onneksi olin turvallisessa hoidossa ja pystyin luottamaan sataprosentisesti terapeuttiin. Avattiin monen vuoden aikan monet kipeät muistot, kunnes se oli tehty ja ymmärsin itse että keikkea ei tarvitse avata. Se oli iso helpotus. Muuten en tekisi muuta loppuelämäni.
Magneetin loppuminen oli myös todella iso asia, niin helpottava.
Käytettiin myös hypnoosia, sensonotorista psykoterapia, musiikkitereapia, jonkunmuostoista mindfullnessia ja kaikenlaista muuta.
Tämä kesti noin 9 vuotta, se tuntuu lyhyeltä ajalta, koska tajuan että pakettini ei ollut niin pieni.
Ja tämä kaikki ilman yhtään lääkitystä, sitä olen hyvin ylpeä.
Nämä kaikki hoitomuodot eivät olleet tietääkseni tiedossa yli 30 vuotta sitten kun asuin sen syksyn ajan Hesperian sairaalassa, avoimessa osastolla.
Voin vaan olla kiitollinen että nämä kaikki terapiat ovat nyt mahdollisia.
