Ajattelin että viime vuosi oli vaikea, henkisesti tämä vuosi on ollut rankempi.
Suuri asia on pysähtyä, pysähtyä aina kun tuntuu että ajattelee, tekee, luulee väärin asioita.
Olen kohdannut paljon omia huonoja vanhoja käyttäytymisiä ja ajatuksia, vielä ne nousevat.
Niitä täytyy vaan kohdata, kohdata, ja olla niiden kanssa vaikka sydän ja keho on kipeä ja itsehäpeä on suuri.
Yöllä nousee alitajunta joka pyörii. pyörii huonojen ajatusmallien pyörteissä, vanhat unohtuneet teot ja sanat hävettävät vaikka voi olla että toiselle se ei ole merkinnyt yhtään mitään. Itse sitä soimaa itseensä.
Vanhat haavat ja saatuja ilkeyksiä on noussut esille, tuntee itsensä olevansa uhri taas.
Nyt on aika antaa anteeksi tekijöille ja itselleen, vanhaa ei voi muuttaa mutta vanhasta voi päästää irti, antaa anteeksi ja mennä eteenpäin.
Luulin tehneeni sitä jo, ja niin olenkin tehnyt. Tämä vuosi on tuonut vanhat esille taas, opettaakseen meille että se on meidän valintamme miten haluamme hoitaa nämä asiat. Energiaamme kuluu turhaan huonojen asioiden puimiseen.
Puhdistetaan aivojamme, kehomme ja sydämemme vanhasta huonosta energiasta joka on meissä kaikissa.
Sitä me ja he asetelmaa on meissä kaikissa sisällämme, se on totuus.
Tunnen että olen tehnyt ison urakan, vielä on tekemistä, sen verran paljon paskaa olen kantanut.
Olen ylpeä itsestäni, pystyn tähän, puhdistun, vapaudun, niin mahtuu uutta hauskaa elämää tilalle.
