Tunnisteet

tiistai 30. tammikuuta 2018

Arosusi ja muut kirjat

Olin mustaakseni 14 -16 vuotias kun kuin Herman Hessen Arosusi.

Muistan sen yksi hyvin koska tunsin sen kivun joka oli sen sisällä mikä piinasi koko ajan, sen tunteen kun on jotain sisällä jota ei ymmärrä tai kun on jotenkin kaksi ihmistä sisällä eikä sitäkään ymmärrä.

Olin pitkään loumoutunut siitä kirjasta ja muistin että ihmeellistä miten joku voi kirjoittaa niin hyvin miten  minusta tuntuu sisälläni.

Kirjoista olen saannut paljon ymmärrystä siitä mitä en tuntenut saavani ulkoisesta mailmasta.

Sehän olikin mahdotonta kun ei edes itse tiennyt mitä kantoi.

Catch 22 oli toine mahtava kirja, tunsin itseni usein yhtä kulmaan ängetty kuin kirjassa.

Agatha Christien omaelämämkertomus oli mahtavan positiivinen ja innostava, hän oli niin avarakatseinen, syvällinen ja hauska.

Kirjat olivat nyös se mailma johon piiloiduin aina jun vain pystyin. Luin kävellessäni, minulla oli aina kirja mukana.

Nykyään lapset ja nuoret piiloutuvat musiikin, peleihin ja kuullokeiden mailmaan.

Monet aikuiset eivät ymmärrä että se on pakotie ja ihana paikka missä saa olla rauhassa


tiistai 16. tammikuuta 2018

#metoo #vimed #memyös

Kaverini lisäsi minut vimed salaiselle facebook sivustolle yhtenä lauantaina, silloin siellä oli jo noin 15.000 ihmistä ryhmässä ja lisää tuli koko ajan. Tarinoita jaettiin koko ajan, kaikki aika hurjia, paljon raiskauksia, paljon hyväksikäyttöä. On loistavaa että pikkuhiljaa avautuu tieto siitä miten paljon tätä ihan oikeasti tapahtuu.

Minua pelotti kyllä se intensiivisyys siitä mitä kaikkea ja paljon avattiin, suurin osa sellaista mitä kukaan ei ollut uskaltanut kertoa. Se oli varmasti monelle helpotus, Joillekin nämä kaikki tarinat ovat voinneet antaa ahdistusta, yhdelle sanoinkin että jos kerran tulee paha olo on parempi olla lukematta.

Monet kantaa samalla lailla kuin minä aikoinaan dissosioitu muisto, sen takia voi nousta pahoinvointia, pään pyörimistä, sydäntykytystä, pelkoa ja vaikka mitä ja itse ei voi ymmärtää miksi siitä nousee niin voimakkaita tuntemuksia. Ne ovat tulleet ennenkin, tai silloin kuin näkee kuvia, leffaa tai muuta joka muistuttavat alitajuntaa tapahtuneesta.

Mietin myös vähän pelokkaana, että toivottavasti ne jotka avaavat muistoja ja jakavat tarinoitaan saavat apua, se on niin tärkeätä. Vimed sivusto muuttui jossain vaiheessa liian kiihkosivustoksi minun makuuni joten vetäydyin allekirjoittamasta vetoomusta. Sellainen sivu missä nousee nyrkki ja "kamp" taistelu nimike on liian vahva minun makuun.

Sain kirjoitettua tarinani ja pari naista ottivat yhteyttä yksityisviestillä ja tuntui hyvöltä pystyä antamaan neuvoja ja toivottavasti auttamaan heitä eheytysmatkalla.

Eilen katsoin brittiläisen kolmeosaisen tvsarjan , minkä taaksen jättää, missä oli lasten hyväksikäyttö aiheena. Oli mielestäni ihan hyvä. Kaksi asiaa saivat minut havahtumaan ja joka on mielestäni totta. Hyvöksikäytetyt ihmiset vaistoavat muita samankaltaisia, niin eläimiä me olemme.

Toinen asia oli minusta tosi hyvä. Se että tekijästä sanottiin että useimmat ovat itse olleet uhreja lapsena, mikä on totuus. Se että heitä pitää rangaistaa vielä sen lapsuuden trauman jälkeen, jonka jälkeen nuoruus on suurimalle osalle ollut aika helivitillistä alkoholi tai huumeita joillekin, vilkas seksielämä monelle tai sitten ongelmia seksielämässä tavalla tai toisella, aika itsetuhoinen nuoruus jne.... eikö niitä ole rangaistu tarpeeksi jo? Se jäi minulle mieleen.

Olen sitä mieltä että kaikille tekijöille pitää ensin antaa mahdollisuus terapiaan, sitähän ne tarvitsevat, mahdollisuus päästää demoneistaan irti, traumasta.

Sen yhden äiti joka ei tehnyt mitään, tai yrittihän puoli vuotta, sitten lopetti, oli ihan ymmärrettävää. Minne minunkaan äitini olisi mennyt kertomaan mitä tapahtuu siihen aikaan. Ei kukaan olisi kuunnellut eikä kukaan olisi halunnut uskoa, poliisi ei ollut vaihtoehto silloin. Ympäristä, häpeä jne....

Onneksi olemme päässeet niin paljon eteenpäin, kissat tulevat vihdoinkin pikkuhiljaa pöydälle, se on loistavaa.

torstai 4. tammikuuta 2018

Sana pyyteetön

Opin aikoinaan Kajaanista kotoisin olevasta edesmenneestä anopilta sanan pyyteetön. Se on mielestäni  mailman kaunein sana. Kun sen yhdistää sana rakkaus niin se on vielä parempi. Opin häneltä sen että voi rakastaa kaikkia yhtä paljon, se oli minulle uutta.

Hän rakasti poikiaan, niiden vaimot, kaikki lapsenlapset sekä kaikki mukaan tulleet naisten sukulaiset ja ystävät yhtä paljon.

Minulle tämä oli ihmeellistä jonka suvussa on aina ollut erihyviä, eritasoisia, eri suosiossa olevia perheenjäseniä ja ystäviä.

Anoppini opetti minua näkemään tämän suvussamme, se on hyvä asia.

Nykyään käymme aina veljeni kanssa vähän huvittuneen keskustelun siitä kuka on missäkin kohdassa rankinlistasamme riippuuen kuka sen tekee suvussamme.

Juttelemme kolmen nuorisoni kanssa samalla lailla, kuka on suosiossa. Huumori auttaa monissa vaikeissa asiassa.

Minä olen tällä hetkellä kingi kommentoi nuorin, sisaret nyökkävät ja sanovat että juu, tällä hetkellä, viime kuussa se olin minä sanoo toinen, jne..

Sukukäyttäyttymisiä, kannamme niitä kaikki, ne ovat opittuja lastenkengistä asti. Niitä ei voi alussa nähdä itse. Se pöivä kun joku käyttäytyminen avautuu, niin sen voi lopettaa, vaikeata se on mutta mahdollista.

Huonoja  tapoja on hyvä lopettaa ja purkaa,. Yksi hyvä tapa oivaltaa niitä on kuunnella omaa nuorisoa ja varsinkin omia ystäviä jotka ulkopuolisena näkevät asiat kuten me emme voi emmekä pysty näkemään.

Pyytetön rakkaus, kiitos siitä edesmenneelle anopilleni Helvi ❤


Toissa yönä oli täysikuu. On helppo syyttää tuntemuksia johonkin.  Mutta joskus on vaan niin kipeä, väsynyt ja vihainen.

Eikö tämä koskaan lopu !

Toissa yönä heräsin varmasti 15 kertaa, kehoni särki joka paikasta, vaikka eniten kädet, jalat ja etureidet kihelmöivät. Oli pahoja unia,  mm isoja kivilohkareita joita yritin siirtää ja työntää pois. Päänsärkyä

Onneksi eilinen työpäivä oli hiljainen. Minulla oli nuorin kummipoikani yökylässä ja herätessäni aamulla oli mukavaa kun oli seuraa, pelattiin sikapeliä, lähdettiin ensin aamiaselle Regattaan, sitten tukkuun.

Tavallinen arki ystävineen, lapsineen, airbnb vieraineen auttaa tosi paljon. Saat tehdä ja olla mukavien ihmisten parissa, keho ja mieli rentoutuu. Seraavana yönä voit ottaa kiinni yövajeen kuten minä juuri tein viime yönä. Olen nukkunut noin 10 tuntia, heräsin jokunen kerta, laitoin silloin soittamaan rentouttavaa meditaatiota youtubista. Nukahdin heti uudestaan.

Täytyy vain löytää ne itselleen sopivat temput. Kädet särkevät vielä vähän ja etureidet kihelmöivät myös , sen kanssa pystyn eläämään