Viime tiistaina tuli sitten se päivä kun ensimmäiset kaksi esittelivät tarinansa 5-10 minuuttia.
Sitä ennen käytiin vähän läpi eri asioita mitä olisi hyvä muistaa kun kertoo tarinansa.
Vaikka tiesin jo että tämä koulutus on hyvä, niin nyt se oikeasti tuntui aivan mahtavalta.
Esittelyrima tippui todella paljon. Se että ensinäkin kerron tarinani kokemusasiantuntijana kertoo sen että se on oma tarinani, omasta elämästäni ja omista kokemuksistani joten en esittele jotain missä minun on pitänyt oppia tietotaidon ja esitellä sitä experttinä.
Minulle annetaan anteeksi jos haparoin, itken, etsin sanoja, mietin jne tämä on oma tarinani joka voi tuntua, varsinkin alussa, vaikeata kertoa mutta saan kertoa sen juuri niin kuin minulle tuntuu hyvältä.
Koulussa opin miten rajaamaan, esittelemään ja olemaan varsinkin oma itseni.
Tämä on ihan mahtavaa.
Kuuntelin molempia esittelijöitä ja opin paljon, oman tarinani hahmottelu alkaa tulla. Onneksi en ollut kuten usein ennen, ensimmäinen esillä, niin että se sitten on tehty. Muutin tapojani, pysäytin käteni ja kuuntelin muut. Olen siitäkin tyytyväinen itseeni.
Koko tämän kohta kahden kuukauden aikana olen tunnistanut että jotain sisässäni ja ajatusmaailmassani muuttuu, hiljaa ja hitaasti. En tiedä mikä se on, tuntuu hyvältä, annan sen tunteen tai tunteet tulla hitaasti mutta varmasti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti