Elämän ilo ja omanarvon etsimistä

Kävin toista kertaa ryhmäterapiassa Miehikkälässä. Onkin ollut Riitan kanssaaima vähänkäyntejä viimeisten kahden vuoden aikana. Tunnen että olen saannut kaiken tiedon ja taidon jonka minun oli saatava häneltä. Pidämme vielä tietysti yhteyttä, tällainen pitkä sessio muuttuu kyllä ystävyydeksi ja halu pitää yhteyttä jää.

Olin vain tutustunut ryhmäterapiaan Yksi lensi yli käenpesä leffan kautta ja se oli aika hirveä kokemus, joten en voinut ymmärtää että se voisi olla näin hyvä. Ensimmäsenä kerralla oltiin   7 henkilöä, nyt viime kerralla 9 henkilöä. Lauantaina sessio kesti melkein 9 tuntia, yksi pieni kahvitauko, seuraavana päivänä 3 tuntia.

Minulle tuli ensimmäisellä kerralla työstettäväksi, en ole yksin,  ja pienin askelin. Nyt tuli esille omanarvontunteeni työstettäväksi. Sitä saan tehdä ilon kanssa, ehkä tanssien. 

Wow, oli mahtavaa olla ryhmässä, kaikilla oli tietysti omia asioita joita niiden piti työstää, kun kuunteli, niin sai itselleen paljon oivalluksia, avautumisia, ymmäryyksiä vähän samoista asioista. Tämä siis oli hyvin intensiivistä ja todella hyvä.

Akupunktiossa työstetään myös elämän iloni joka onnekseni tuntuu tulevan takaisin minulle pienin askelin. Ei kannata kiirehtiä

Vielä tulee se päivä kun herään aamulla, rinta täynnä iloa ja odotusta päivän seikkailuille. Niitä päiviä minulla on ollut paljon elämäni aikana joten tiedän hyvin miltä se tuntuu. 

Kiitolliselta. 

Myös kaikille raskaille päiville. Muuten en olisi oppinut niin paljon. Olen rikas ihminen.