Los Angeles

Saavuin Los Angelesiin Super Bowl viikonloppuna Tammikuussa 1985. En ollut koskaan kuullut siitä ja vasta jälkeenpäin ymmärsin miksi ei näkynyt autoja kaduilla,

Näin jälkeenpäin olen ymmärtänyt miten tärkeät nämä vuodet olivat. Useimmissa perheissä varsinkin minun lapsuuteni aikana vanhemmilla oli tapa aina kertoa lapsille sekä koko ympäristölle missä lapsi oli hyvä ja missä huono, minkälainen lapsi oli, mitä hän teki jne. Tämä käytös pyyhkii pikkuhiljaa pois lapsen oma identtiteetti ja pikkuhiljaa sitä itsekin uskoo että todella on sellainen kun vanhemmat meitä esittelevät.

Siihen aikaan vanhemmat ei paljon kysynyt eikä kuunnellut lapsiansa joten se tarkoittaa etteivät ne oikeastaan tunteneet lapsensa vaan muokkasivat niistä omanlaisensa.

Veljeni oli arka, pelokas, hidas, musikaalinen, kielipää jolla ei ollut kädentaito, joten hänestä tuli kaikki nämä, vaikka hänkin onneksi tietää nyt että hän on jotain ihan muuta. Minä taas olin vilkas, kaikkiosaava, en osannut kieliä, nopea,uskalias,  aktiivinen joten huhuh, ei ollut paljon  mitä en usakltanut tai osannut tehdä.

Samalla meitä kritisoitiin ja kontrolloitiin, oli dramaa, korvapuusteja, saatiin ruokaa, meistä pidettiin huolta, rakkauden osoituksista en ole niin varma, tiedän kuitenkin että vanhempamme tekivät parhaansa niillä eväillä mitä niille oli annettu.

Olin 13 v kun meillä oli kotona englanninkielinen vieras jonka kanssa pystyin puhumaan ihan hyvin. Äitini sanoi minulle ihan ihmeissään että miksi et ole kertonut että osaat puhua englantia, vastasin ettet ole koskaan kysynyt enkä minä ole kielipää.

Kahden Amerikan vuoden  jälkeen katsoin mitä olin saavuttanut, minkälaisia ystäviä minulla oli, miten olin pärjännyt töissä, uudessa kultuurissa, mitä kaikki olin ihan itse saannut aikaiseksi.

Olin myös suunnattoman iloinen suurimman osan ajasta.

Koko eheytymisprosessin aikana nämä kaksi vuotta ovat olleet tosi tärkeätä kun olen etsinyt oikeata minääni ,vahvuuteni, heikkouteni, itsetuntoni ja paljon muuta. Se ja aikani saksassa on ne ajat missä olen ollut kokonaan ilman perheeni ja suomen ympäristöni jolla oli oma näkemys minkälainen olin.

On paljon muutakin joka on auttanut löytämään oman itseni ja sillä matkalla olen vieläkin, ja hyvin pitkällä olen jo.