Tunnisteet

tiistai 22. huhtikuuta 2025

Mikä uusi vuosi on tuonut mukana

 Rauha


Ainakin enemmän rauhaa itseni kanssa. Luin edellisen kirjoitukseni joulukuusta ja mietin miten olenkin ollut niin jännittynyt ja pää täynnä ajatuksia.  Vielä silloin.

Istun nyt landella ja nautin yksinäisyydestäni. Olen ollut paljon täällä yksin. Keskellä metsää ja olen vaan. Välillä pääni ja ajatukset nostaa päätänsä, onko mitään mikä minun täytyy tehdä, hoitaa, soittaa jne..

Teen ne asiat heti, niin ne ovat tehty, niin vaivun taas rauhaan.

Vaikka viikonloppu (pääsiäinen) oli täynnä nuoria, koiria, kissoja, vieraita  niin pystyin löytämään oman paikan mistä sain ammennettua yksinoloja rauhan, liiterin siivoaminen, saunassa yksin, meditaatio metsässä yksin... 

Kyllä paikkoja ja aikaa löytyy aina, vaikka olisi kaupungissa tai missä vaan. Sinun täytyy vaan ottaa se paikka ja aika niin kyllä se löytyy.

Tämä on hyvä vuosi.  Näen sen Tarot tulkinnoissa mitä teen enemmän kuin koskaan, enemmän harmonia nousee ja yhteisöllisyyttä kuten myös maskuliinisuutta, sitä hyvää, missä laitetaan rajat, kuunnellaan omaa sydäntä ja eletään omaa elämää omalla polulla eikä anneta ketään sanoa miten meidän täytyy elää omaa elämää ja emme myöskään sano miten joku toinen ( varsinkaan omille nuorisolle) elää omaa elämäänsä.

Nyt on 16 vuotta siitä kun sain avattua lapsuuden traumojani. Tie on ollut pitkä mutta hyvin avaava, kiinnostavaa, kiehtova ja kiinnostava.

Henkisyyteni avautui uudestaan ( oli aika vahva nuoruudessani) ja olen siitä tosi kiitollinen. Alkuvuosina olin hyvin yksin tässä maan päällä. Onneksi henkinen puoleni ja yhteys johonkin muuhun toi minulle tukea ja lohtua. Sain paljon apua pelkotiloihin jostain mistä en ole niin paljon ajatellut, koska se ei ole tärkein. Tärkeintä on se että tunnet saavasi apua ja tunteen että et ole yksin.

Näiden vuosien aikana on henkisyyteni avautunut koko ajan lisää ja nautin siitä.

Henkisyys on vapaus. 

Vapaus kaikessa, 

Parisuhteessa se tarkoittaa että olemme vieressä kulkijoita, ilman vaatimuksia, toivomuksia, odotuksia jne...

Lasten kanssa on se että otamme vastuun antamaan rakkautta, tukea ja kannustusta olemalla niille turvallisen aikuisen ja sitten on tosi tärkeätä päästää niitä elämään oman näköistä elämää, he eivät ole jatkoa meistä, vaan omat persoonat, kuten mekin olemme. Tykkään sanonnasta että lapset ovat vain meillä lainassa, se on niin totta. 

Lapset tarvitsevat meitä kun ovat haavoittuvia ja tarvitsevat meidät pitämään heidät turvassa. Silloin on myös hyvä muistaa pitää kaikkia lapsia omana.

Meillä on kaikilla yhteys johonkin yhteiseen, en tiedä mikä se on, mutta se tuntuu minusta hyvältä. Tieto vahvistaa minua , minulle nousee elämän ilo ja elämänhalu, olen kevyempi ja iloisempi. Elän tässä ja nyt, olen kiitollinen kaikesta, sekä raskailta kokemuksista että hyvistä, se on muokannut ja opettanut minua löytämään omat elämän arvoni ja itseäni, Olen iloinen, ylpeä ja tyytyväinen itseeni. En halua vaihtaa kehoani mihinkään muuhun, se on juuri oikea kuten se on. Jos tulee itsekriittisyyttä niin menen nakuna peilin eteen tanssimaan ja mietin mitä kaikkea se on käynyt läpi ja minkä ikäinen olen, niin ylpeys ja tyytyväisyys palaa nopeasti takaisin. 


maanantai 9. joulukuuta 2024

Yksinolo

 Yksinolo on tärkeä meille kaikille. 

Silloin kuulee itsensä parhaiten. Myös kaiken kiireen kesken kannattaa pysähtyä ja kuunnella missä mennään itsensä kanssa.

Tämä on ollut ja on vieläkin minulle tosi vaikeata. 

Yksinolo tuo minulle myös helposti yliajattelemista. Usein se alkaa itsensä kritisoimisella ja itsenä mollaamiselta. 

Tässäkin yritän pysähtyä ja yritän viedä ajatuksieni parempaan suuntaan. Joskus tarvitsen siihen musiikkia , varsinkin Staying alive auttaa, silloin rupean tanssimaan itsekseni tai Abba, kaikki joka tuo liikettä kehoon. Hyvällä lykyllä kappale voi olla sellainen josta osan jotain sanoja ja sitten rupean hoilaamaan mukana. 

Silloin tulee usein nauru, itselleen on hyvä nauraa, se auttaa. Saan poistettua itsesurkuttelun ja draaman. Meidän suvussa ollaan oltu tosi hyviä draaman kanssa, ja sille on hyvä nauraa. Yritän kuunnella ja katsoa itseäni silloin ulkopuolisena ja silloin vasta naurattaa.

Ram Dass on auttanut minua paljon tässä asiassa. Hänelle oli ihan mahtava huumori, osasi hyvin nautaa varsinkin itselleen.

Noniin , nyt alkoi Beatles soimaan, nyt vaan ylös tuolista ja tanssimaan.


:)

sunnuntai 8. joulukuuta 2024

Rakastuminen

 Olen tänään ensimmäisen kerran lukenut läpi vanhoja tekstejäni, nyt oli sen aika.

Luin magneetista. Luulin että olin hoitanut pois sen systeemistäni mutta nyt en ole niin varma enää.

Rakastuin tai ihastuin kesällä, en tiedä oikein mikä on ero. En tiedä tästä asiasta oikein mitään. Se on ollut todella ihana tunne. 

Olen vieläkin rakastunut/ ihastunut.

Samalla kaikki ovet sydämeeni avautuivat  enkä oikein tiedä miten olla. Olen ihan pihalla .

Nyt kuin luin vanhat tekstin niin kyllä se magneetti nosti taas päänsä, minä kun luulin että olin hoitanut  sen pois 2016. Mutta, eihän se ole ollut mahdollista ilman rakastumista. Nyt ymmärrän sen.

 Kehokipuja, ahdistuksia, pelkotiloja ja kaikenlaista muutakin ihanaa on noussut pinnalle, samalla kuin leijailen jossain pumpulissa. Nautin ja annan itseni olla vain tässä ihanassa olotilassa sekä paskassa olotilassa. Nyt on aika kohdata niitäkin, olla niiden kanssa, kävellä niiden läpi ja jatkaa elämänsä taas vähän kokonaisempana.

Kunnes jotain tulee väliin ja putoan johonkin koloon. Pysyn siellä niin kauan kunnes se paha tunne pienenee ja häviää. Ei kannata muuta tehdä, muuten se tulee vain takaisin uudestaan. Ei kannata olla strutsi. Tukahdutut tunteet pursuavat ulos, kaipuu, himo, ilo, lapsellisuus ja kaikenlaista muutakin. En oikein pysy mukana.

Sitten taas on sydän pakahtumassa onnesta, ilosta, mukavasta kaipuusta, tunne läheisyydestä, jokaisessa kehon osassa, sitä ei voi oikein sanoittaa, se on vaan ihanaa..

Ihanaa, rankkaa ja niin tärkeätä. Muuten en pääse itseni kanssa eteenpäin.

Elämä on siis nyt vuoristorata, kunnon sellainen. Noh, ainakin tunnen olevani elossa....

Miten tämä tarina loppuu, sitä ei kukaan osaa sanoa, joten on parempi elää tässä ja nyt. Nauttia kaikesta, olipa raskasta tai ihanaa. 

Manifestoida että saan pitää tämän rakkauden, se tuntuu niin mahtavalta 

keskiviikko 14. elokuuta 2024

CV mitä se tarkoittaa

Kävin keväällä 23 Laureassa Digi kurssin + 45 ikäisille.

Oli ihan ok kurssi, Opin näkemään sellaisia asioita joita en tajunnut osaavani jo ja myös paljon uutta.

Teimme myös CV:n . Sitä en ollut tehnyt ainakin 40 vuoteen. 

Varsinkin kun on tehnyt suurin osa elämästä työtä yksin, itselle ja ollut oma pomonsa niin oli hyvin terveellistä.

Sain luetella kaikki asiat, tietysti koulutukset , kielet, projektit, työkuvat mitä oli tehty, vapaaehtoistyöt, kurssit, omat vahvuudet jne..

Alussa se oli vaikeata, mutta kun sen oli avannut niin huomasi että aloit näkemään itsessäsi paljon mikä on ollut itsellesi itsestäänselvyys. Koska monet asiat, päätökset, tekemiset ovat olleet automaattisia. Ei ollut vaihtoehtoja.

Lista oli pitkä ja hieno. 

Tämä on  hyvää terapiaa. Suosittelen sen kaikille.

Eilen laitoin CV:ni eteenpäin ajatellen työtä ja huomasin että laitoin vanhan version jossa oli vielä paljon kirjoitusvirheitä eikä ollut muutenkaan ajan tasalla.

Mietin jälkeenpäin miksi sen tein. Miksi minussa nousi ärsytys.

Tajusin että en halua työtä CV:n kautta. Siinä on listattu kaikki mitä osaan mutta haluan tehdä työtä tavalla mistä näkyy millä tavalla teen sen ja se ei näy minun listallani.

Ehkä en osaa selittää tämän asian selkeästi, mietin sitä vieläkin. Päätin kuitenkin että löydän oman työpaikkani tai tekemiseni itseni kautta, ei CV.ni kautta. 


sunnuntai 7. heinäkuuta 2024

Nyt olen vaan

 On ollut hurja kevät. Terapiassa on avautunut paljon.

Pari viikkoa sitten sain purettua väärän ja oikean rakkaussuhteeni isääni. siinä oli mukana väärä ja oikea suhde seksiin myös.

Aika selvää että tämä on ollut iso ristiriita.

Isä-tytär rakkaus  voi olla ainoastaan vanhemman ja lapsen välissä. Sitä hän käytti hyväkseen tietoisesti tai ei, silloin  3-4 vuotiaassa on herätetty seksuaalinen tarve josta tuli tapa jolla minä sain isän rakkautta joka oli väärää..

Piilotettu muisti (lapsi) oli esillä, odotti aikuista minääni ottamaan hänet vastaan, tullakseen kuuluksi ja nähdyksi. Vieressäni oli terapeuttini tukenani kuten aina kun on ollut iso ja vaikea avaaminen. 

Sain avattua solmun ja eritelty asiat, kehoissa kannettu muisto on nyt sydämessäni muiden muistojen kanssa. Turvassa ja hyvässä hoidossa aikuisminäni kanssa joka eheytyy turvallisesti joka kerta.  

Tunsin rauhan laskevan ja tunsin myös isäni vieressäni, vapautuneena, ylpeänä ja iloisena että hänkin pääsi irti taakastaan. Nyt on taas vanha sukutaakka lopetettu. Tunnen sen hyvin vahvasti ja olen itsestäni hyvin ylpeä ja iloinen.

Olo sessiomme jälkeen oli sen verran uupunut että kesän yli menen sulattelemalla asiaa ja olemalla vain. 

Olenkin ollut nyt maalla ensin nuorten kanssa, nyt pari päivää Leena ystäväni kanssa. Opettelen olemaan touhuamatta liikaa täällä, koska täällä on aina vaikka mitä, mitä voi tehdä haluttaessa. Leena kanssa oli  ihanaa olemista. 

 Leena lähti ja olin vain. Perjantai tuntui että taas kerran käänsin uuden sivun elämässäni. 

Uuden alku 



 ps.  mietin että isäni on voinut olla dissosioitu kun hän teki kaiken minulle koska itse en muista asioita, sanoja ja tekoja mitä olen tehnyt omille lapselleni. Voiko dissosioida tekojen yhteydessä, en tiedä. Se olisi minusta loogista ja sellitäisi paljon.

maanantai 10. kesäkuuta 2024

Haluanko/tarvitsenko avata kaikki muistot?

 Pelkoni ovat taas täällä, kuten aamu kehojännitykset. Vaikka mielestäni nukuin sikeästi 9 tuntia viime yönä, niin tuntui kun olisin ollut lihamyllyssä koko yön. 

Tai juuri ajassa kun olen herännyt, enkä vielä avannut silmiäni. Se on se pahin paikka. 

Heti kun avaan silmät niin olen aikuinen minä, olen läsnä ja pelot häviävät taas maton alle, tai minne lie , jonnekin kehon piilopaikkaan missä ovat olleet lapsuudesta asti.

Kävin tänään taas terapiassa, ja paljon asioita selvisi, sain taas ymmärrystä siitä miten kehoni toimii.

Miksi jämähdän, miksi tulee kipuja yhtäkkiä jonnekin. Sain myös lisää työkaluja ollakseni kaikkien pelkotilojeni kanssa.

Varsinkin yksin, yöllä , pimeällä ja varsinkin hiljaisuudessa. Silloin olen kaikesta valppain. Sen takia olen mieluiten kaupungissa omassa paikassani missä on tosi paljon ääntä, varsinkin yöllä. 

Sitten taas mietin sitä, että täytyykö minun tietää mitä tapahtui neljän seinän sisällä. 

En tiedä. Kehoni luulen säätelee sitä mikä on minulle parhaaksi ja jos se on muisti on tarpeellinen niin se avautui muuten ei. Ja se on minulle ok.

Minulla on elämä elättävänä.

keskiviikko 5. kesäkuuta 2024

Taas terapiaa

 Olen kyllä kiitollinen että minulla on niin loistava ja joustava terapeutti. Aina saan ajan jos vaan tarvitsen, nyt vasta tajuan miten valtava asia tämä on. 

Se että onko minulla varaa siihen, niin kyllä, se on yksi asia johon löydän vaikka mistä rahaa, ja tähän asti se on onnistunut. Se että jossain vaiheessa, kun minulla oli tositosi tiukkaa, niin hän antoi minulle pidennetyn maksuajan, ihan hiukeetta. Olen kyllä niin onnen lapsi.

Tällä kertaa käytiin kaivelemassa tosi syvälle taas. Löydettiin 7 v piilotetun fiksaaja lapseni. Hän oli piilossa kulman takan ja tunsin että hän oli jo jonkun aikaa ollut odottanut aikuista minääni. Hän antoi heti kätensä kun kurkotin oma kättäni häntä kohtaan. Minua rupesi itkettämään ja nytkin minua itkettää. 

Kohdattiin yhdessä , vanhempani, ja hän oikein huusi että he olivat tosi paskoja vanhempia, eivät pystyneet hoitamaan lasta, eivät olleet ollenkaan kartalla, ihan idiotteja. Sitä kyllä äitini aina sanoi meille, että hän ei ole oikein pikkulasten vanhempi. Sitten olemme ok, kun olemme isompia, hänelle se tarkoitti että hän pystyi puhumaan meille kuten aikuiset, ja kaataa koko hänen paskansa meidän niskaan. Isä oli useimmiten poissa töissä, kierteli suomen rannikkoa korjaamassa venetekniikkaa. Ei hänkään ollut ihan tervejärkinen. En minä muista mitään, minkälaista oli neljän seinän sisällä ennen kuin täytin noin 9-10 vuotta, vanhemmat olivat eronneet ja asuimme kerrostalossa Töölössä missä serkut ja täti asui. Hän oli minulle turvallinen. 

7 v lapsen kiukku nostaa päätänsä vieläkin. se on ihan ok. Turvallinen aikuinen minä on tässä vieressä, olemme yhdessä ja silloin on turvallista ja hyvää vapauttaa kantamukset.