Naisten Linja

Kymmenen vuotta sitten pääsin mukaan Rikun (Rikosuhri) palvelun tukihenkilökurssille jonka kävin läpi kokonaisen syksyn aikana ja valmistuin joulun alla. Minulla ehti olla yksi nuori tyttö jolle olin tukihenkilö, sen jälkeen omat muistoni avautuivat ja en saannut enää jatkaa tukihenkilönä

Pari viikkoa sitten kävin Naistenlinjan kokouksessa, olin ilmoittautunut vapaaehtoiseksi. Vähän jännitti, kokouksen jälkeen juteltiin vielä kahden kesken jolloin minulta kysyttiin minkä takia haluan tehdä tätä. En istuisi täällä tänään jos minulla ei olisi ollut koko elämäni aikana ihmisiä jotka ovat antaneet minulle tukea ja toivoa, vaikka oljenkorren. Nyt on minun vuoroni antaa eteenpäin mitä olen saannut.

Tunnen myös olevani eheä ja pystyn tähän. Varmasti minulle tulee paikkoja missä omat kokemukseni ja muistot voivat nousta pintaan, en pelkää niitä, se on ihan normaalia, annan niiden vain olla.

Sanoin myös että ainoa asia jonka kanssa minulla on vähän vaikeuksia on että tämä on suunnattu vain naisille, minä haluasin olla tukihenkilö lapsille ja miehille myös, siis kaikille.

Jostain on aloitettava, jeeeee.

Olin niin täynnä iloa ja pulppuavaa innostusta kun astuin ulos kokouksesta että olisin voinnut tanssia kadulla. Olen vieläkin ihan innoissan kun ajattelen että pääsin mukaan, syyskuussa alkaa koulutus joka kestää koko syksyn ajan, joulun aikaan olemme valmiita aloittamaan. Aloitamme vastaamalla puhelinsoittoihin 4 t viikossa.

Myönnän nyt jälkeenpäin että minua jännitti saisinko olla ollenkaan mukana, tunnen että minulla on niin paljon annettavaa, huomasin sen #vimed  ja #memyös sivujen aikana.

Olen täynnä iloa 💕