On ollut hurja kevät. Terapiassa on avautunut paljon.
Pari viikkoa sitten sain purettua väärän ja oikean rakkaussuhteeni isääni. siinä oli mukana väärä ja oikea suhde seksiin myös.
Aika selvää että tämä on ollut iso ristiriita.
Isä-tytär rakkaus voi olla ainoastaan vanhemman ja lapsen välissä. Sitä hän käytti hyväkseen tietoisesti tai ei, silloin 3-4 vuotiaassa on herätetty seksuaalinen tarve josta tuli tapa jolla minä sain isän rakkautta joka oli väärää..
Piilotettu muisti (lapsi) oli esillä, odotti aikuista minääni ottamaan hänet vastaan, tullakseen kuuluksi ja nähdyksi. Vieressäni oli terapeuttini tukenani kuten aina kun on ollut iso ja vaikea avaaminen.
Sain avattua solmun ja eritelty asiat, kehoissa kannettu muisto on nyt sydämessäni muiden muistojen kanssa. Turvassa ja hyvässä hoidossa aikuisminäni kanssa joka eheytyy turvallisesti joka kerta.
Tunsin rauhan laskevan ja tunsin myös isäni vieressäni, vapautuneena, ylpeänä ja iloisena että hänkin pääsi irti taakastaan. Nyt on taas vanha sukutaakka lopetettu. Tunnen sen hyvin vahvasti ja olen itsestäni hyvin ylpeä ja iloinen.
Olo sessiomme jälkeen oli sen verran uupunut että kesän yli menen sulattelemalla asiaa ja olemalla vain.
Olenkin ollut nyt maalla ensin nuorten kanssa, nyt pari päivää Leena ystäväni kanssa. Opettelen olemaan touhuamatta liikaa täällä, koska täällä on aina vaikka mitä, mitä voi tehdä haluttaessa. Leena kanssa oli ihanaa olemista.
Leena lähti ja olin vain. Perjantai tuntui että taas kerran käänsin uuden sivun elämässäni.
Uuden alku
ps. mietin että isäni on voinut olla dissosioitu kun hän teki kaiken minulle koska itse en muista asioita, sanoja ja tekoja mitä olen tehnyt omille lapselleni. Voiko dissosioida tekojen yhteydessä, en tiedä. Se olisi minusta loogista ja sellitäisi paljon.
